Ja taas mennään…
Mätäjoki & Pikku-Huopalahti
Mätäoja, toiselta nimeltään Mätäjoki on mukavan näköinen haiseva pikkuliru, joka lähtee Vantaan Louhelasta ja kulkee Kaarelan kautta Talin vanhan kaatopaikan vieressä olevaan Isoon Huopalahteen.
Arvostelu
Vaativuus
Mätäojan osuus risukkojen ja kaatuneiden puunrunkojen ylittämistä, meriosuus helppoa
Reitin pituus
7,3 km
Melonta-aika
Huhtikuu
Matkan kesto
3h
Plussat
- Näyttää kaupunkilaiselle toisenlaisen kuvan asuinympäristöstään
- Valistaa melojia siihen miten kaatopaikat kuormittavat ympäristöään
Miinukset
- Ojassa vähän vettä, melontakelvoton keskikesällä
- Kajakin kantaminen kaatuneiden puiden, risukkojen ja virtauskohtien yli
Reittikartta
Seikkailu alkaa Pitäjänmäeltä
Me aloitimme seikkailumme Pitäjänmäestä, heti Pitäjänmäentien tunnelin jälkeen, josta oli hyvä heittää kajakit tähän haisevaan viemäriin.
Melonnan Kehto?
Matkaa merelle oli vajaa kaksi kilometriä. Tälle matkalle mahtuu useampia kaatuneita puita, patoja sekä kaikkea muuta mahdollista jätettä. Puolivälissä oleva Talin golf -kenttä tarjoaa mukavat maisemat kasteluputkineen, unohtamatta Talin vanhan kaatopaikan komeita maisemia. Erityismaininnan saa Pajamäenpuro, joka yhtyy Mätäojaan hieman ennen merta. Tämä kurapuro oli pakko jättää väliin jo pelkästään hajun vuoksi. Myös peräsimeen tarttunut jätesäkki saattoi toki vaikuttaa asiaan.
Ojien yhdistymisen jälkeen laskettelimme lopun matkaa mereen leveässä, mutta vain n.20 cm syvässä uomassa. Iso Huopalahti näytti kaukaa katsottuna mukavalta lahdelmalta, mutta valitettavasti kaatopaikan saasteet näkyvät täälläkin. Keskisyvyys tällä lätäköllä oli ehkä n.30cm. Turunmoottoritien alituksen jälkeen tulimme Tarvontien sillalle, jonka ali saimme kajakit uitettua, tosin itse jouduimme nousemaan sillalle.
Loppumatka Pikku Huopalahteen menee mukavasti Laajalahtea pitkin Kuusisaaren sillan ali Seurasaarensalmelle, josta Paciuksenkadun ali Pikku-Huopalahteen, jossa kyytimme jo odottelikin. Kokonaisuutena ihan mukava kaupunkireitti, joka on melottavissa ainoastaan tulva-aikaan.
Kuvia Mätikseltä
Nippelitietoa
Tiedonjanoisille
Mätäoja, toiselta kutsumanimeltään Mätäjoki on kaupunkipuro, joka saa alkunsa Vantaan Kaivokselasta. Joki kulkee Vantaan Kaivokselan sekä Helsingin läpi (Malminkartano, Kannelmäki, Lassila, Pitäjänmäki) Isoon Huopalahteen. Mätäjoelle on käytössä kaksi nimeä. Yleisesti käytössä on tapa, jossa rämettynyttä Vantaanpuoleista kapeaa uomaa kutsutaan Mätäojaksi ja Helsingin puolella kulkevaa leveämpää uomaa Mätäjoeksi.
Suurimmat sivuojat ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja. Nämä eivät kuitenkaan ole soveltuvia melontaan saastuneisuuden tai pienen kokonsa vuoksi.
Kustaa Vaasa perustaa Helsingin Pitäjänmäelle
Vantaanjoki on kulkenut aikoinaan Mätäjokea pitkin Isoon Huopalahteen. Maannousun seurauksena virtaava vesi ei pystynyt kuluttamaan riittävän nopeasti edessä olevaa kalliokynnystä, vaan vesi etsi itselleen uuden helpomman reitin. Yksi pieni kalliokynnys erotti sen tosiseikan, että Kustaa Vaasa olisi perustanut Helsingin Pitäjänmäkeen eikä nykyisen Vanhankaupunginlahden rannalle.
Mätäjoki-nimeä on ajansaatossa yritetty vaihtaa ”modernimmaksi”. Päättäjien mielestä se ei sopinut kaupunkiymäristöön, joten sitä yritettiin muuttaa Piijoeksi. Vakiintuneen Mätäjoki-nimen vaihtaminen ei kuitenkaan onnistunut, ja Mätäjoki jäi edelleen myös viralliseksi nimeksi. Mätäjoki-nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Vuodelta 1837 peräisin olevassa kartassa esiintyy ruotsinkielinen nimi ”Ruttin ån”, ja suomenkielinen nimi ”Mätäjoki” otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Joissakin vanhoissa kartoissa on käytetty myös nimiä ”Mätäsjoki” ja ”Mätäoja”
Perusfaktaa:
- valuma-alue on 24,4 km²
- alueella asuu noin 72 000 ihmistä
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!