Ja taas mennään…

Vanjoki & Karjaanjoki

Auto kaartuu Karkkilan ABC:n kohdalta teollisuusalueelle. Ohi vilisee ränsistymässä olevia teollisuushalleja sekä autokorjaamoja. Pian asfalttitie muuttuu soratieksi ja ihmettelen omituisenoloista reittiä lähtöpaikalle. Lopulta hiekkatiekin päättyy rautaporttien eteen. Aukaisen auton oven ja huomaan porttien ympäröivän jätevesilaitoksen, josta kantautuu vienon henkäys. Juuri tätä kaipasinkin eilisen juhlinnan ja vähien yöunien jälkeen. Olin nukkunut kohtalaisesti pommiin. Päätä särki armottomasti ja auto oli juuri kaartanut kotipihani lähellä, kun samaan aikaan yritin vielä nykiä peittoa yhä tiukemmin päälleni. Tälläinen aloitus lupaa hyvää.

Arvostelu
Vaativuus

Keskitasoinen, reilusti puunrunkoja, mutta ei kajakista nousuja. Ei pahoja virtakohtia.

 Reitin pituus

24,4 km

Melonta-aika

Syyskuu

Matkan kesto

6h

Matkaraportti

Matkaan lähdettiin siis jätevesilaitoksen porttien vierestä, samasta paikasta löytyi myös sopivasti parkkipaikka. Sää oli mitä parhain: vesi oli kirkasta ja viime viikkoisten sateiden ansiosta melko korkealla. Viikkoa aikasemmin oli tilanne ollut aivan toinen.

Vanjoki kulkee Karkkkilan taajamaa lukuunottamatta syvällä metsänsiimeksessä. Jo pelkkien maisemien takia Vanjoki tarjoaa yhden parhaimmista melontakohteista Eteläisessä-Suomessa. Mukava myötävirta ja vaihtevat maisemat kruunavat kohteen.

Vanjoki on melottavissa koko matkaltaan, ei siis ainoatakaan kajakista nousua vaativaa estettä. Melojia tällä reitillä selkeästi on ollut ennenkin, sillä useampiin joen päälle kaatuneisiin puihin oli tehty kajakinmentäviä aukkoja. Vain muutamia tuoreempia puita jouduimme sahailemaan pois tieltä. Matkalla on useampi virtakohtia, mutta ei ainoatakaan koskea joka ei olisi laskettavissa, ainakaan näin syksyn sateiden aikaan.

Vanjärvi? = Vanlampi

Hieman yli puolen välin jälkeen joen pitäisi kulkea kartalla hyvän kokoisen Vanjärven vierestä, totuus on kuitenkin toinen, Vanjärvi on lähes kokonaan umpeenkasvanut pienen lammen kokoinen lätäkkö. Vanjärvestä Vanjokeen valuva oja oli kasvanut umpeen. Taukopaikkana Vanjärven lintutorni toimii loistavasti.

Kohti hiidenvettä

Maisemat muuttuivat selkeästi Vanjärven jälkeen, vesi sameni ja rehevöityi. Loppumatka Hiidenvedelle kulkee pääasiassa peltojen välissä.
Kevyt virtakohta vielä hieman ennen Hiidenvettä, jonka jälkeen Hiidenveden yli kohti Hiidenpirtin kahvilaa, jossa toinen automme odotteli. Melko puuduttavan n. 4km ylityksen pelasti onneksi tyyni ja aurinkoinen syyskeli.

Mukava reitti joka on melottavissa ympärivuoden, halutessaan mahdollista jatkaa vaikka merelle asti…

Pin It on Pinterest

Share This