Lue reittivinkkejä
Meillä on ollut hieno mahdollisuus tavata ja meloa useiden eri harrastajien kanssa. Monet heistä ovat jakaneet omaa tietämystään muille melojille osoittaakseen upean maamme mahdollisuuksia. Toivomme, että reittivinkit ovat sinulle hyödyllisiä.
Jaa reittivinkkisi
Onko sinulla tiedossa mielenkiintoisia melontareittejä, joita olet ehkä jo melonut tai olet haaveillut niistä? Jaa reiteistä tietoa sivuillamme alan harrastajille.
Tule kirjoittamaan kanssamme melontareittejä
Haluaisitko esitellä melontareittejäsi sivuillamme? Tule mukaan kirjoittajien tiimiin ja laita viestiä halukkuudesta yhteydenottolomakkeen tai Facebookin kautta. Sivusto on harrastuksemme, joten kirjoittamiseen ei vaadita kirjallisuuden opiskeluita vai työkokemusta valokuvauksesta. Riittää että lukija saa ideoita tuleviin melontareitteihin.
Jaettuja melontasalaisuuksia
Espoo: Nuuksion Pitkäjärvi
Nuuksion Pitkäjärvi
Kenelle melontareitti sopii: Kaikille
Reittiselostus:
Nuuksion kansallispuistossa (Espoo) oleva järvimelonta. Lähtö Nuuksion Haltia-luontokeskuksen takana olevalta pieneltä hiekkarannalta. Hiekkatie menee lähes rantaan asti mutta vältettävä läheisen saunan käyttäjiä. Pitkäjärvi on kaunis noin 7 km pitkä pääkaupunkiseudulla oleva järvi.
Paras melonta-aika:
kesä, tai milloin vain
Vinkin lähettäjä: Artsi
Helsinki: Tammisalo
Porolahden kanaali
Kenelle melontareitti sopii: aikille
Aloitus ja lopetus:
Lähdet Porolahdesta joka on ennen Roihuvuorta. Alueella on kanaali Tammisalon takana. Siinä on mukava hiljalleen meloa joko herttoniemeen päin, jossa on luontorikas Tullisaari ja uimaranta. Tai sitten Marjaniemeen päin, jossa myös uimaranta ja mukava kahvila kesäaikaan. Matkaa voi jatkaa hyvin Puotilaan tai merirastilaan. Hyvä ja turvallinen reitti.
Mahdollisuus myös mennä Tammisalon kanaalista sillan alitse Laajarantaan ja Vartiosaareen. Sitä kautta Laajasaloon.
Helsinki: Vuosaari
Vuosaari
Aloitus:
Aloitimme Vuosaaressa kapean Kallahden niemen itäpuolelta hiekkarannalta, ja päädyimme länsipuolen hiekkarrannalle. Auto oli parkissa urheilukentän parkkipaikalla muutamankymmenen metrin päässä molemmista.
Reittiselostus:
Mukava iltamelontapaikka, reitti vie leppoisalla tahdilla parisen tuntia. Alueella on luonnonsuojelualueita ja paljon vesilintuja, vain kanootinmentäviä matalikkoja ja pittoreskejä saaria. Retken lopuksi voi nauttia virvokkeita Maininki-ravintolassa.
Paras melonta-aika:
kesä, tai milloin vain
Vinkin lähettäjä: Aalto
Huhus, Ilomantsi
Koidalta Koitereelle
Kenelle melontareitti sopii:
Kaiken tasoisille
Reittiselostus:
Reittiselostus: Melontareitti lähtee Huhuksen venevalkamasta Koitajoen rannasta, Kesonsuon reunalta. Matka etenee jokea alavirtaan kohti satasaarista Koiteretta. Täällä voi melominen etenee kohti Syväysjoen suuta. Tätä ennen voi halutessaan vierailla tai jopa yöpyä ylimääräisen yön esimerkiksi Lammassaaressa. Matkanopeudesta ja halusta riippuen matka kestää noin viikon. Matkan varrella on teltta ja aitta-yöpymispaikkoja. Syväysjoella melontaa on noin 9km ja päätepysäkki on Käenkosken veneranta. Reitti on noin 52km pitkä ja hieman pidempi, jos Koitereella tulee ylimääräistä melontaa. Jokiosuuksilla ei ole koskia. yksi paikka, jossa voi olla hyvä kantaa pahimman paikan ohi. Reitti on pitkä, mutta ei muuten erityisen vaativa.
Vinkin lähettäjä: Päivikki
Hyvinkää
Hyvinkää
Aloitus:
Kun Hyvinkäältä päin ajaa Sälinkäätä kohti tietä 1430 noin 15 km kääntyy vasemmalle Kamusentie. Sitä kun menee Hirvihaaranjoen ylittävälle sille, niin auton voi jättää siihen. Joessa on noin 100m oikealle pato jonka luokse kajakit voi kantaa ja aloittaa melomisen. Lopettaa Mäntsälässä tielle nro. 1456. Se ylittää joen vähän ennen moottoritietä ja junarataa.
Reittiselostus:
Parin kilometrin välein on padot, jotka ovat suosittuja kalapaikkoja. Niitten yli pitää kantaa kajakki. Patojen pituus ei ole kuin muutama metri. Joki on suosittu melomiskohde.
Paras melonta-aika:
Huhti- elokuu
Vinkin lähettäjä: Matias
Jämsä: Wanha Witosen reitti
Jämsä: Wanha Witosen reitti
Aloitus ja lopetus:
Wanha Witosen reitti.
Wanha Witonen -nimi tulee siitä vanhan vitosen setelistä, jossa on kuva sieltä, mihin Wanha Witosen -reitti päättyy.
fi.wikipedia.org/wiki/Wanhan_Witosen_melontareitti
Paras melonta-aika:
Milloin vain
Vinkin lähettäjä: Teemu
Kolari – Yöttömän yön melontareitti - Midnight Sun Canoeing
Yöttömän yön melontareitti – Midnight Sun Canoeing – Kolari
Aloitus ja lopetus:
Yöttömän yön melontareitti alkaa Kolarin Aalisjärvestä ja kulkee Miekojärven kautta päättyen Ylitorniolle Niuron rantaan. Reitin kokonaispituus on noin 160 km ja sopii niin aloittelijoille kuin kokeneillekin melojille. Reitti kulkee kolmen kunnan kautta ja sen varrella on 4 jokea ja 16 järveä tai lompoloa eli jokaisen taidoille löytyy sopivaa melontavettä. Reitti on kartoitettu ja merkitty kesän 2018 aikana. Reitti on merkitty maastoon melojakyltein ja sen varrella oleville nuotio- ja rantautumispaikoille on kiinnitetty paikannuspistemerkit, jotka auttavat pelastustilantehtävissä mahdollisimman tarkkaan paikantamiseen. Merkkiin on merkitty paikkatiedot: kunta/paikka sekä pelastuslaitoksen käytössä olevat koordinaattitiedot (WGS84). Oman melontaretken voi suunnitella helposti itselle mieleiseksi lukuisien rantaumispaikkojen ansiosta. Reitistä on painettu vedenkestävä paperikartta ja siitä löytyy tarkempi sähköinen kartta aavasaksa.fi –internetsivulta. Sähköiseen Google Maps –karttaan on merkitty melonnan kannalta oleellisimmat kohteet ja niiden informaatio.
Vinkin lähettäjä: Kari Järvinen
Aalisjärvi – Konttajärvi 25 km
Aalisjoki on villi erämaajoki, missä pääset todella erämaahenkeen. Matkan varrella on vai muutama kesähuvila, joita tuskin huomaa virran vietävänä. Reitin varrella on runsaasti euroopanmajavan jälkiä ja on hyvin suuri mahdollisuus päästä näkemään itse majavakin. Reitillä on mahdollisuus nähdä kotimaisia vesilintuja, hirviä, poroja ja mikseipä itsensä metsän kuninkaankin, karhun.
Reitti soveltuu kokeneille melojille. Matkalla on muutama vaativa kivinen koskiosuus, Antinkangas ja Pahtakoski (n. 1,5 km), jotka ovat vaativia laskea. Kanoottia/kajakkia voi laskea myös rantaa pitkin, mutta kanoottia on miltei erittäin haastavaa kantaa rannan kautta. Osuudella on helppo tehdä myös omia lyhempiä retkiä.
Konttajärvi – Sirkkakoski 40 km
Konttajoki on järvien ja joen yhdistelmä hienossa lappilaisessa vaaramaisemassa. Reitin varrella on mm. Konttaköngäs, Suezin kanava ja ennen Lankojärveä jättimäinen euroopanmajavan pesä.
Konttajärvellä melonnan voi aloittaa Aalisjoen sillalta, Konttajärven veneenlaskupaikalta tai Konttajokisuusta. Osuuden voi päätää Sirkkakosken laavulle tai satamaan.
Reitti soveltuu kokeneille melojille ja jo jonkin verran melontaa harrastaneille. Matkalla on muutama vaativa kivinen koskiosuus, missä voi laskea kanoottia rantaa pitkin tai kantaa rannan kautta. Reitillä olevalla Konttakönkäällä kanootit/kajakit kannetaan rannan kautta (400 m). Korkean veden aikaan on mahdollisuus meloa myös Suezin kanavan kautta. Osuudella on helppo tehdä myös omia lyhempiä retkiä.
Miekojärvi
Miekojärvi on 20 km pitkä loistava järvimelontakohde, sieltä löytyy kuusi laavua, kota ja vuokrakämppä. Järveltä löytyy lukuisia hiekkarantoja ja leiriytymispaikkoja tulentekopaikkojen ympäristöistä. Retkellä voi käydä mm. Vaaransaaren kohteissa ja Orhinselässä. Miekojärveä ympäröivien teiden varsilta löytyy venesatamien lisäksi myös muita hyviä rantautumispaikkoja melonnan aloitukseen tai lopetukseen.
Pessalompolo – Portimojärvi 42 km
Tengeliöjoki on lappilaista maalaismaisemaa parhaimmillaan. Reitillä on järviä, lompoloita, suvantoja ja helppolaskuisia koskiosuuksia. Reitillä on runsaasti euroopanmajavan syönnösjälkiä ja onpa mahdollisuus nähdä itse majavakin uiskentelemassa.
Retki soveltuu jo vähän meloneille, reitillä on helppojen koski- ja nivaosuuksien lisäksi myös muutama koski, missä voi vesipärskeitä tulla kanoottiin. Osuudelle on helppo suunnitella myös omia lyhempiä retkiä.
Aavasaksan kierto 10 km
Reitti alkaa Tengeliöjoelta Haapakosken voimalan alapuolelta ja päättyy Tornionjoella Närkkiin.
Reitti sopii myös vasta-alkajille; reitti on pääsääntöisesti suvantomaista vettä ja sillä on helppo koskiosuus, jonka voidaan myös ohittaa kanoottia rantaa pitkin uittaen tai maitse kanoottia/kajakkia.
Reitin alaosassa on euroopanmajavan syönnösjälkiä ja on mahdollisuus nähdä myös majavan.
Aavasaksa – Niuro 7 km
Reitti kulkee Tornionjokea pitkin ja sen voi aloittaa Aavasaksan sillalta tai Närkistä Millimajojen rannasta ja päättää Niuron rantaan laavulle. Reitin voi meloa Karjosaaren sekä itä että länsi puolelta.
Yöttömän yön melontareitti on kokonaispituudeltaan noin 160 km pitkä, niin jokaiselle löytyy jotakin. Reitille on helppo suunnitella juuri itselle sopivia melontaosuuksia oman taitotason tai aikataulun mukaan. Melonta on yksi parhaista tavoista liikkua kiireettömästi vesillä ja ihailla ympäröivää luontoa.
KJ-Experience järjestää eripituisia ohjattuja melontaretkiä reitillä ja vuokraa myös kanoottikalustoa omatoimimelojille.
Lisätietoja reitistä:
Kari Järvinen
044 997 6887
KJ-Experience
kj-experience.com
Konnevesi, Seitsemän kosken melontareitti
Seitsemän kosken melontareitti – Konnevesi
Kenelle melontareitti sopii:
Jo vähän meloneille
Aloitus ja lopetus:
Konneveden satamasta lähtö. Siikakosken uittoränniä pitkin kosken vauhdikas ohitus meloen. Lopuksi melko korkeat aallot. Seuraavana Taikinainen. Helppo koski kiviä väistellen. Karinkoski melkein heti edellisen jälkeen ja vähän vauhdikkaampi, mutta helppo. Kellankoski melkein heti. Niskalla pieni pudotus veden korkeudesta riipuen. Ei selvää lasku-uraa. Ohittaa voi nostamalla kajakki voimalaitoksen ja kosken välisen saarekkeen yli ja laskemalla vain helpohkon alavirran. Pitkä koski n. 200 m.
Tämän jälkeen Liesveden selän ylitys ja Pesiäissalmesta Vanginvedelle, josta etelään kohti Yläisten helppoa koskea. Noin 300 metrin päässä Keskisen koski, joka helppo, mutta kivetty kalastuksen vuoksi. Kiviä väistellen. Hannulan koski on vauhdikkain ja lasku-ura vaihtelee vedenkorkeuden mukaan. Aina ura kuitenkin löytyy ja siitä kannattaa laskea mistä vettä menee eniten.
Reitti päättyy noin 300 metrin päähän Saksalan saaren sillan jälkeiselle laavulle, joka on tien vieressä.
Vinkin lähettäjä: Juha L
Lohja: Häntäjoki/Härkäjoki
Häntäjoki/Härkäjoki Lohja
Kenelle melontareitti sopii: Kaikille, jatkaa voi niin pitkälle kuin haluaa tai tehdä edestakaisen matkan vaikka Kisakalliosta jolloin sopii päiväretkeksi.
Ylitys Kisakalliosta Häntäjoen suuntaan on keskikokoinen selkä, johon osuessaan tuuli tarkoittaa hauskaa hauiksille, mutta pääsääntöisesti se on ollut siedettävä ja ylityskelpoinen paikka ilman kommervenkkejä.
Lisätietoa reitistä http://hunnilauma.blogspot.fi/2013/08/jokiseikkailu-hantajoella.html
Vinkin lähettäjä: KaisaL
Lopen alue: Kaarjoki
Lopen alue: Kaarjoki
Lopen Kaarjoella olen käynyt viime kesänä Kaartjärveltä Topenoon. Vaikka joki oli jo melko kuivassa kunnossa, ei kajakista tarvinnut nousta kertaakaan koko 10 km matkalla. Tuo on myös hieno pätkä. Toivottavasti Kaarjärven uusi vedenottamo ei kuivaa tätä hienoa jokipätkää.
Vinkin lähettäjä: Tomi
Luopioinen, Pirkanmaa: Kukkiajärvi
Kukkiajärvi, Luopioinen, Pirkanmaa
Reittiselostus:
Kukkiajärven matkailuhanke on suunnitellut Kukkiajärvelle useita melontareittejä. Melontareitit ovat suunniteltu siten, että jokainen löytää reiteistä kiinnostavia kohteita. Nähtävillä mm. kalliomaalauksia, vanha vanha sahamiljöö, kahvila, telttailumahdollisuus, grillauspaikkoja jne.
Vinkin lähettäjä: Kukkiajärven matkailuhanke
Mäntyharju: Hallan reitti
Hallan reitti, Mäntyharju
Aloitus ja lopetus:
UPM:n käyttämä tukinuittoväylä ns.”Hallan reitti”. Aloitus Savitaipaleen
Orraintaipaleellta Kuolimo-Saimaa kannakselta. Kuolimo-Kauriansalmi-
Honkataipale (maakannas= kuljetus tai kärryt) Kallavesi- Mäntyharju-
Pyhävesi-Juolasvesi-Sarkavesi-Vuohijärvi-Verla-Kymille-Voikkaalle.
Paras melonta-aika:
kesä—-syyskuu
Vinkin lähettäjä: Juha
Orivesi - Kopsamo-Purnu
Kopsamo – Purnu
Kenelle melontareitti sopii?: Reitti sopii kaikille
Reitin pituus: n.19 km
Aloitus ja lopetus:
Lue lisää, klikkaa nro 7. Kopsamo-Purnu melontareitti:
http://www.orivesi.fi/files/Muut/Microsoft_Word__ORIVEDENLUONTOPOLUT_20111.pdf
Vinkin lähettäjä:Mika N
Porvoo: Porvoonjoki - Lahti (Renkomäki)
Porvoo: Porvoonjoki – Lahti (Renkomäki)
Reittiselostus:
Porvoonjoki on paikkapaikoin todella kaunis. Reitillä on paljon vaihtelevia osuuksia, jotka pitävät homman mielenkiintoisena. Välillä on kilometrikaupalla suoraa viivaa peltojen välissä, välillä mukavia pikku koskia. Ryteikköä paljon vähemmän kuin esim. Keravanjoella. Saapuminen Porvoon vanhaan kaupunkiin meloen tekee lähes yksistään Porvoonjoesta kokemisen arvoisen. Jos lähtee liikkeelle Lahdesta, odotettavissa 10-20 kantopaikkaa olosuhteista riippuen. n. 90 km.
Vinkin lähettäjä: Jonne V
Tammelan alue: Liesjärvi-Vahermas
Liesjärvi-Vahermas
Kenelle melontareitti sopii: Oman tien kulkijoille jotka ei vaadi valmista
Reittiselostus:
Melottiin toukokuun 15-16 Liesjärveltä (Tammela) Kyynärän rannasta ensin Vastavirtaan Salkolanjärvelle ( Hirbiaita teetti töitä ulottuu vetaan asti) ja Salkonlanjärveltä kärräsimme kanootit vedenjakajan yli Heinijärvelle. Siitä sitten pääsee järviketjua ja ainakin tulvan aikana melottavia vaikkakin puskaisia puroja reittiä Salovesi-Saarijörvi – Jäljänjärvi-Saukonpää – vedettiin sieltä kanootit ylös. Hyvin voisi ilmeisesti jatkaa edelleen Antiaisen ja Vahermajärven kautta ainakin.
Vinkin lähettäjä:Issakainen
Nimi/nimimerkki: Issakainen
Tammelan alue: Myllyjoki
Tammelan alue: Myllyjoki
1. Venesillan leirintäalueelta Kuivajärven läntisintä reunaa aina Myllykylän myllypadolle. Joki on tuossa pitkään veneilykelpoinen. Noin kilometri ennen myllyä on hieman kuivenpi koski, mutta siitä pääsi jotenkuten vastavirtaan ylös. Myllypadolta käänyin takaisin.
2. Myllykylän myllypadolta pihtinkoskelle ja takasin. Tasaista melontaa ei koskia ennen pihtikoskea. Samalla pieni koukkaus haaraojalle.
3. Vaihijoen sillalta kajakki jokeen ja siitä Pehkijärvelle. Pehkijärven pää täysin tukossa. Ei vaatinut kuitenkaan kajakista nousua mutta kovasti sai sauvoa korteikossa, jotta pääsi järvelle. Koukkaus Pehkijärven puoleen väliin ja siitä takaisin päin Myllyjoelle aina pihtikosken padolle saakka. Tuo pätkä joessa tasaista vailla esteitä.
Vinkin lähettäjä: Tomi
Tammelan alue: Turpoonjoki
Tammelan alue: Turpoonjoki
Liesjärveltä Metsäkoulun rannan laskupaikalta Kuivajärvelle. Tuosta alkupätkä Kala-apajalle on joen hienoin osuus virtauksineen ja pienine koskineen. Alkupätkässä on pieni kajakin nosto ohi säännöstelypadon ja Kala-Apajalla on noi 250 metrin padon ohitus maitse. Loppu on aika tylsää peltojen välissä menemistä. Tämän kala-apaja – Kuivajärvi välin olen mennyt myös soutuveneellä. Liesjärvellä voi meloa kyynärälle (kyynärharjulla ehkä Suomen lyhin joki) ja sieltä välijokea pitkin Tapolanjärvelle, siellä meloin helatorstaina, tosin lähdin matkaan Tapolanjärveltä.
Vinkin lähettäjä: Tomi
Tammelan alue: Teuronjoki
Tammelan alue: Teuronjoki
Ajoin autoni Kyläsillanjoen tuntumaan, josta kajakki vesille ja ja jokea ylöspäin Kylänlammille noin 200 metriä. Kylänlammilta palasin takaisinpäin Kyläsillanjokea Rautijärvelle. Kyläsillanjoella ainoa este on sillassa oleva pohjapato mutta se pääsin varovaisesti laskemaan kajakilla. Rautijärveltä kävin mutkan pohjoispuolella olevalla Alanen -lammella. Tännekin kulku oli myöskin esteetön. Alaselta palasin Rautijärvelle, josta jatkoin matkaa Pihonjokea pitkin kohti Kuuslammia. Heti Pihonjoen alussa on säännöstelypato, jonka kiertäminen on helppo. Joki kohti Kuuslammia on paikoin risukkoinen mutta läpimelottava. Hieman ennen Kuuslammia oli tulla tenkkapoo, virta näyttää vievän vasemmalle läpi hillittömän pajukon, josta yritin ensin läpi. Palasin kuitenkin takaisin ja oikealta löysin pienen mutkittelevan puron ihan pienen mökin rannasta Kuuslammenrantaan. Lampi on elämys itsessään. Sieltä nousi ylös kurki, ja joutsen pariskunta, joka jäi kiertämään lampea ympäri. Myös jokin petolintu liiteli komeasti kierrellän lammella.
Kuuslammen jälkeen joen nimi muuttuu Teuronjoeksi. Joki virtaa hienosti metsässä. Heti alussa tukkeena oli useamman kymmenen metrinen kortelautta, lähtöisin Kuuslammelta. Tämä vaati kajakin ylösnostamisen. Tästä eteenpäin joessa on muutamia pieniä helppolaskuisia koskia, kunnes erään kosken edessä on pohjapato. Tästä en uskaltanut laskea alas vaan vedin kajakin metsää pitkin noin 100 metriä ja laskin loppuosan koskesta, jonka jälkeen tullaan suvantoon ennen Teuron entistä myllyä, jossa on pato. Myllyn raunioiden nykyinen omistaja auttoi siirtämään kajakin padon ohi ja kertoi myllyn palaneen 1968. Kyselin joen melontakelpoisuudesta eteenpäin ja hän sanoi että noin puolekilometrin päästa tulee mutkainen koskiosuus, joka on kyllä laskettavissa. Laskettavissa olisi ollut mutta koskeen oli kaatunut sen verran paljon isoja puita, että jouduin ohittamaan kosken maitse. Loppupätkä Teuron kylälle oli melottavissa, pientä virtapaikkoja, jonkun verran risua ja kaatuneita puita. Vähän kun sahaa näytti, ei kajakista joutunut nousemaan. Kajakin jätin Teuron kesäkioskin viereen ja hain auton kävellen Kyläsillanjoen sillan tuntumasta. Kävelymtaka autolle oli vain 2,5 km.
Loppupätkä Teuronjoesta on tarkoitus meloa joskus Pehkijärvelle myllyjoen sillalle asti, koska Pehkijärven rantaan ei taida mistään päästä kajakkia noutamaan.
Teuronjokea voi suositella vain seikkailunhaluisille ja muovikajakille, sen verran ottaa kiville.
Vinkin lähettäjä: Tomi
Tammelan alue: Ilmetynjoki
Tammelan alue: Ilmetynjoki
Joki on veneiltävässä kunnossa aina Valkealammille asti ja siitä eteenpäin melottavissa vastavirtaan Hirvilammille, tosin Huuvantie ali laskeva koski pitää kiertää maalta käsin mutta tuo kierto on helppo, alle 100 metriä. Joki jatkuu kosken jälkeen paikoin hyvin pajukkoisena Hirvilammille saakka. Jonkun verran joutui pajukkoa sahaamaan, että läpi pääsi.
Hirvilammilta yritin ylöspäin kesällä 2012 mutta heti Hirvilammin jälkeen tulee koski, jonka joutuu kiertämään maitse ja molemmilla puolilla jokea on mökit. Joten hyvää kiertoreittiä ei oikein ole, tämän kokeilun lopetin Riukustentien sillalle koska pientä koskea, kaatuneita puita ja risukkoa oli aivan liikaa.
Huhtikuun lopussa kävin melomassa Ilmetynjoen yläosan laskien kajakin veteen Pernuntien sillalta ja siitä meloen ylöspäin. Melkein heti tulee Vähä-Ilmetyn säännöstelypato, jonka kiertäminen maitse onnistuu helposti. Tästä ylöspäin joki jatkuu jonkun matkaa avoimena veneilevän ja kalastavan mökkiläisen raivaamana. Pari mökkiläisten rakentamaa matalaa siltaa joutuu kiertämään maitse, mutta nuo ovat helppoja ohitettavia. Jokeen kaatuneiden puiden määrä lisääntyy kohti Pääjärveä tultaessa ja viimeinen kilometri on hyvin kapeaa ja koskista. Nostin kajakin ylös ennen Lanakoskea, josta kävin kävelemässä Pääjärven rannassa, noin 100 metrin päässä. Alaspäin jokea tultaessa ei kajakista tarvinnut nousta kuin mökkiläisten siltoa ohitettaessa ja Vähä-Ilmetyn padolla. Meloin vielä hieman alas jokea Pernuntien sillalta. Paikallinen asukas valitteli, ettei ole voinut talvella poistaa jokeen kaatuneita puita, koska joki ei ollut talvella jäässä. Hänen mukaan jokea pääsee helposti ainakin Iso-Ilmetty järvelle. Sanoi käyneensä siellä pari vuotta sitten sähköperämoottoriveneellä.
Pääjärvellä, josta ilmetynjoki saa alkunsa, kävin melomassa toukokuun lopussa. Todella sirpaleinen järvi, jossa on lahtea lahden perään. Lopuksi laskin Ilmetynjoen alkupätkän noin 50 m ensimmäisen sillan ali. Kajakin saa laskettua järvelle ainakin Taakerintien sillan tuntumasta.
Ilmetynjoesta minulla on siis melomatta pätkä Pernuntieltä Riukustentielle. Tämä pätkä vaatii todennäköisesti paljon seikkaulumieltä…
Vinkin lähettäjä: Tomi
Saarijärvi: Seitsemän järven kierros
Saarijärvi: Seitsemän järven kierros
Kenelle melontareitti sopii?
- keskivertomelojalle
Reitti kannattaa aloittaa Pieneltä Lumperoiselta Suomen Ladun majalta, josta voi myös vuokrata melontavälineet. Reitti kulkee Pienen Lumperoisen kautta Saarijärveen, josta siirrtytään Leuhunjokea pitkin Kallinjärveen. Matkalla Leuhun voimalaitoksen ylitys. Tästä matka jatkuu Majakosken kautta Summasjärveen, jossa voi käydä kahvilla/lounaalla Rantasipi Summassaaressa. Summasjärvestä lasketaan Summaskosken kautta Kiimasjärveen, josta kanootti kannetaan yläpuoliseen Pyhäjärveen. Pyhäjärvestä edetään Iso-Lumperoisen kautta takaisin Pieni-Lumperoiselle ja Ladun majalle. Melonta-aika 8-10 tuntia.
Vantaa: Keravanjoki
Vantaa: Keravanjoki
Aloitus ja lopetus:
Peltotie, Vantaa – Tikkurila
Muuta:
Koivukylän kohdalla on kaksi vauhdikasta koskea.
Paras melonta-aika:
Rankan sateen jälkeen
Vinkin lähettäjä: Esa
Vihti-Pikkala
Vihti-Pikkala
Kenelle melontareitti sopii:
Sinnikkäille ”ihan missä vain melojille”, raskas ja työläs
Reittiselostus:
Reitti yhdistää ja jatkaa täältä löytyviä reittikuvauksia: Palojoki (Vihti), Kirkkojoki & Siuntionjoki, Pikkalanjoki. Kokonaisuudessaan reitti kulkee seuraavaa linjaa: Paratiisi-poikkipuoliainen-
Kuvaus:
Lähtö Paratiisin retkeilypaikalta (iso parkkipaikka, keittokatos, hiekkaranta), mistä mukava järvipätkä Poikkipuoliaisen eteläpäästä lähtevälle pienelle ja hieman ryteikköiselle Siuntionjoelle. Tervalampi on taas mukava hengähdystauko ennen kapeaa, mutkaista ja hyvinkin tuuheaa jokipätkää Huhmarjärvelle. Seuraava jokipätkä Huhmarjärveltä Palojärvelle on mukavaa menoa ja Turunväylän alituksen jälkeen vastaan tulevan pienen koskipaikan voi joko ohittaa lyhyellä kantamisella tai näin niukanvedenaikaan kahlailla kanoottia työntäen aika vaivattomasti. Palojärven Palosaaressa on hyvä yöpyä.
Palojärvestä reitti jatkuu palokoskeen, joka ei oikein ole melottavissa, mutta kanootti olisi taas mennyt mukavasti kahluutyöntämällä koskipaikasta läpi ilman uoman ”osaksi pihaansa” ominutta ja koko joen yli yltävällä laiturillaan tukkinutta vasemman puolen ranta-asukasta, joka käyttäytyi todella epäasiallisesti ja uhkaavasti ja karjui tauotta seurueellemme suu vaahdossa, kunnes saimme sovittua toisen rannan asukkaan kanssa kanoottien kantamisesta pihan läpi koskipaikan ohi. Olisikohan käytös johtunut ainakin osittain näin ravustuskauden ulkopuolella joessa lionneista rapumerroista… Kosken jälkeen Palojoki jatkuu mukavana melottavana ja vastaan tulee aika sopivasti yliteltäviä puunrunkoja ja matalikkoja, joten kanootista saa nousta jaloittelemaan ja kahlailemaan riittävän usein. Joen lopussa on vielä mukava, pääosin melottavissa oleva virtapaikka. Karhujärveltä löytyy lounaspaikaksi soveltuva Andbynäset, jossa kaislikko on sen verran harvaa, että kanootin saa runnottua väkisinmelomalla rantautumissyvyiseen veteen asti.
Karhujärvestä alkava Siuntionjoki on reitin varsinainen haasteosuus. Sågars forsin koskipaikka ja voimalaitoksenkaltainen tarjoaa taas kaksi vaihtoehtoa: pitkä kahluukönyäminen mutkittelevaa kalaporrasta pitkin tai kahlailun ja kantamisen yhdistelmä. Valitsimme ensimmäisen. Koskipaikan jälkeen joki jatkuu kapeana, mutkaisena ja erittäin ryteikköisenä. Ylitettäviä, alitettavia ja läpisurvottavia puunrunkoja ja risukoita on parhaimmillaan muutaman metrin välein – koko osuudella ennen Kirkkojoen yhtymistä Siuntionjokeen näitä esteitä on useita kymmeniä ellei jopa yli sata ja tähän muutaman kilometrin pätkään kannattaakin varata aikaa todella paljon. Kirkkojoen haaran jälkeen joki levenee ja uomaa on ilmiselvästi raivattu melonta- ja veneilykelpoiseksi, joten eteneminen Tjusträskiin on helppoa. Tjusträskin itärannalta löytyy hyvää yöpymismaastoa ainakin riippumattomatkailijoille – telttapaikat ovat ”melko kaltevia”, mikä tosin ei haitanne nukkumista, jos väsyttää itsensä riittämiin ryteikkömelonnalla.
Tjusträskistä matka jatkuu leveää ja rauhallista Siuntionjokea Sjundbyn linnalle asti, missä on tarjolla taas hieno koskipaikka, perinnevoimala ja muutaman kymmenen metrin kantopätkä (tai kivikkoinen kahluu-uittouoma). Kosken jälkeen joki jatkuu leveänä ja lupsakkana Vikträskiin, josta edelleen Pikkalanjoen rauhallista uomaa sulkuportin kautta merelle. Reitti on hyvä lopettaa Pikkalan uimarannalle.
Vinkin lähettäjä: Karheikkomeloja Z
Väliväylän melontareitti Lappeenranta-Luumäki-Kouvola
Väliväylän melontareitti Lappeenranta-Luumäki-Kouvola
Aloitus ja lopetus:
Reitti lähtee Lappeenrannasta Saimaalta. n.400m kantomatkalla päästään Kivijärven perukoille Jängylle. Mukava erämaamainen ”joki” kiemurtelee Kivijärven lahdelmaan. Kivijärven selkiä pitkin muutaman kapeikon kautta pääsee Huopaisenvirralle (laavu, grillipaikka, wc, polttopuut). Matka jatkuu Ala-Kivijärveä pitkin kohti Väliväylää (myös nimellä Valkealan reitti). Kannuskoskella kaikki tärkeimmät palvelut. Muutama padon ohitus kantamalla. Kannuskosken jälkeen joitakin koskia luokka 1-2 vedenkorkeudesta riippuen. Matkalla useita taukopaikkoja, laavuja ja kotia. Mankin kylän kohdalla taukomaja, jossa voi hyvin yöpyä. Matka jatkuu Tirvan kylän ohi kohti Käyrälampea. Matkalla muutama koskipaikka.
Katso loistava malliesimerkki karttareitistä tästä!
Vinkin lähettäjä: Jarmo H
Paljasta salaiset paikat, kerro reittivinkkisi
Tiedätkö hyviä melontareittejä jossain päin Suomea? Mikset jakaisi niitä muidenkin harrastajien iloksi….